SUOMEN KESÄ ON LYHYT JA VÄHÄLUMINEN!

Tänä aamuna luulin herääväni keväiseen toukokuiseen aamuun, mutta mitä vielä! Ajatukseni ihanasta aamulenkistä lintujen laulaessa aamuauringossa rikkoutuivat, kun avasin sälekaihtimen. Näky oli harmaa ja sen kruunasi valkoinen lumipeite! Mitä ihmettä!? Nyt sitä lunta sitten tuli taivaan täydeltä, nyt kun pitäisi tulla kesä!

Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen, nämä kaikki viisastelut kävin mielessäni läpi kun katselin ulos maisemaan, joka muuttui yhä talvisemmaksi. Ei liene yllätys, että päädyin siitä sitten jotenkin matkatoimistojen sivuja selailemaan aamukahvia hörppiessäni. Viime aikoina olen löytänyt itseni usein Ok-matkojen sivuilta. En oikeastaan kovin kauan ole tiennyt tämän matkatoimiston olemassaolosta, mutta jotain kautta päädyin muutamia viikkoja sitten heidän sivuilleen ja totesin, että ompa heillä tarjolla monipuolisia matkoja! Juuri tälläisiä olen etsinyt! Opastettuja kaupunkilomia, kiertomatkoja, ja kohteissa runsaasti valinnanvaraa ettei tarvitse ottaa sitä yhtä ja ainoaa, tyyliin aikakauslehden lukijamatkaa! Hienoa! 

Huolestuneena katselen matkabudjettiani. Vielä pitää vähän odottaa, että pääsen täältä valkkaamaan omani, mutta aivan varmasti aion kokeilla. Ja jos jollakin on kokemuksia, kuulisin tietenkin mielelläni.

Katselin huolestuneena ulos ikkunasta yltyvää lumisadetta. Minun pitäisi pian lähteä hakemaan lapset kotiin mummolasta ja tuollainen sää + kesärenkaat, huono juttu. No, lohduttelin itseäni että päätiet ovat sulia.

Siinä jonkun ajan kuluttua alkoi sitten aurinkokin jo hiukan pilkistellä pilviverhon takaa. Maisema pysyi silti vielä talvisena.

Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen.

Mummolaan ajellessani totesin, että lumisateet ovat olleet hyvinkin paikallisia. Noin 40 kilometrin matkalle mahtui lumista ja ei-lumista peltomaisemaa. Välillä tuiskutti kunnolla lumen ja rännän sekaista räpäskää. Voi toukokuu ja Suomen kesä!

Lapsuusmaisemiin päästyäni totesin, että siellä oli vähemmän lunta kuin meillä kotona. Näppäsin muutaman kuvan äidin puutarhasta, jossa kevään ensimmäiset vihertävät silmut sinnikkäästi loistivat räntäsateesta huolimatta. Ja kahvipöytään päästyäni, huomasin taas olevani tutun ja mieluisan aiheen ympärillä. Suunnittelin veljeni kanssa reissua Naantaliin, Muumimaahan. Lähtisin sinne veljen tyttöjen kanssa. Erityisesti kummityttöni oli siinä iässä, että muumit olivat juuri nyt in! Yes! Olin oikeasti innoissani! Naantali oli mielestäni eräs Suomen kauneimpia kaupunkeja, lähdin sinne enemmän kuin mielelläni! Ja jostain syystä pidin kovasti myös Muumimaasta, mutta en kai minä sinne yksin kehtaisi lähteä!  :D

Sinnikkäästi koivu ja muut pensaat vihertävät kylmästä kevätsäästä huolimatta.

Päivän lumisade ei oikeastaan tuntunutkaan enää niin pahalta. Tässähän oli jo vaikka mitä suunnitteilla. Ehkä se kesäkin sieltä tulee, kun maltamme odottaa!

Keväiset narsissit eivät juurikaan muutamasta lumihiutaleesta välitä.