HELLEPÄIVÄ, AUTOKORJAAMOVIERAILU, RAJUILMA JA TYÖILTA!

Tänään heräilin siihen ihanaan tunteeseen, että on loma! En tiedä paljon parempaa hetkeä kuin se, että aamulla raotat silmiäsi ja hapuilet kelloa tarkistaaksesi kauanko vielä saa nukkua ja sitten tajuntaan hiipii ajatus; minähän olen lomalla!

Täksi aamupäiväksi minulla toki oli ohjelmaa tiedossa. Olin jotenkin onnistunut hurjastelemaan autoni niin, että jokin osa (koiranluu) oli katkennut ja sehän piti korjata ensi tilassa ettei se vain vahingossakaan hidastaisi suunnitelmiani jos päättäisin lähteä jonnekin. Viikonloppuna Janne oli jo varannut ajan tutulta korjaamolta ja osankin olimme jo hakeneet valmiiksi. Eli minun tarvitsi vain ilmestyä paikalle. Kätevää!

Päivä alkoi autokorjaamolta.

Niimpä minä siinä aamukahvit ja puurot syötyäni aloin tekemään lähtöä Seinäjoen suuntaan. Pakkasin mukaan myös salikassini jos sattuisin innostumaan vielä salille autokorjaamolta päästyäni. Kun tein lähtöä, mielessä oli kaksi asiaa, jotka piti muistaa: hakea rahaa ja käydä tankkaamassa. Rahaa muistin hakea, mutta siinä kun olin jo hyvän matkaa huristellut, tajusin yhtäkkiä, että auton bensavalo vilkuttelee iloisena, niinkuin oli tehnyt jo pari päivää. Olin siis unohtanut totaalisesti käydä tankkaamassa! Siinä sitten jännityksellä ajeltiin kohti Seinäjokea ja mietin mielessäni jo kaikkia vaihtoehtoja mitä tekisin jos bensa loppuisi! Bensa-asemia kun ei tällä n.25 kilometrin matkalla ole. No, onni oli matkassa, bensa riitti ja pysähdyin ensimmäiselle tankille joka vastaan tuli.

Autokorjaamolle päästyäni kävelin sisään korjaamon ovesta ja tupsahdin keskelle öljyistä ja pikistä työmaata. Nämä eivät ehkä ole niitä kaikkein mukavimpia paikkoja minne mennä, mutta autokin oli saatava kuntoon. Uteliaat silmäparit katselivat minua ja esitin asiani, että tässä tämä auto nyt on, siitä on viikonloppuna soitettu ja sovittu että tulisin nyt. Asia selvä, sieltä jostain auton alta ilmoitettiin. Menin ulos odottelemaan ja pian autoani tultiinkin jo hakemaan. Sen verran korjaamon ukkeli kysyi, että onko nyt varmaa, että se on tämä osa joka pitää vaihtaa. Ainahan pitää hiukan epäillä, kun nainen on asialla!

Aluksi olin ajatellut tehdä pienen lenkin sillä aikaa kun autoni oli työn alla, mutta aika joka siihen oli ilmoitettu meneväksi, oli niin lyhyt etten viitsinyt lähteä mihinkään. Siinä minä sitten pihassa seisoskelin ja kuuntelin kun lintujen laulu hukkui autokorjaamon ja viereisen rakennustyömaan ääniin. Ja siinä ei todella mennyt kauan kun autoni jo ajettiin ulos! Osa oli kuulemma ollut oikea ja hintaa työlle tuli 10 euroa! Kysyin hintaa kahteen kertaan, sillä en ollut uskoa korviani! Kuka tänä päivänä tekee kympillä yhtään mitään!? Vaikka luulen nyt, että tässä mukana oli hiukan tutunkauppaa, kun Janne tuntee nämä ihmiset. Olin silti varautunut maksamaan ainakin 50e! Koskaan ei autoni ollut tullut kuntoon näin lyhyessä ajassa ja näin pieneen hintaan. Näin oli korjaamoreissu tehty ja pääsin jatkamaan lomapäivän viettoa!

Kävinhän minä vielä siellä salillakin. Fressi Seinäjoki on jo usean vuoden ajan ollut kuntosalini. Enkä näe syytä vaihtaa. Vaikka ulkona lämpömittari tavoitteli hellelukemia, salilla oli silti porukkaa, niinkuin aina! Jalkatreeni, hellepäivä ja salin ilmastointi epäkunnossa, siinäpä haastetta! No tulipa tehtyä jotain ja pystyin hyvällä omalla tunnolla jatkaa lomapäivääni.

Fressille hikoilemaan!

Kävin vielä Citymarketin kautta etsimättä oikeastaan mitään sen kummallisempaa. Nautin siitä kun kerrankin sain katsella ja kierrellä eikä ollut kiire mihinkään. Mukaan tarttuivat ihanat pitsikuvioiset hennon turkoosit ballerinat. Ja suojakuoret reilun kuukauden ikäiseen puhelimeeni. Näiden ostosten jälkeen pääsin kotimatkalle. Eikä ollut epäilystäkään miten loppupäivän viettäisin. Aurinkoa, aurinkoa, aurinkoa!

Söpöt kesäkengät!

Ehdinhän minä siitä auringosta nauttia, mutta loppupäivän tai oikeastaan illan suunnitelmiin tulikin sitten muutos. Töistä soitettiin ja "hätätapauksessa" kysyttiin pääsisinkö tekemään tämän illan. Olen niin onnellisessa asemassa, että saan tehdä unelmatyötäni ja enpä siinä oikeastaan kauaakaan miettinyt lupaudunko vaiko en. Lupasin mennä ja siinäpä sen illan suunnitelmat sitten olivatkin.

Taivaalle oli salakavalasti kerääntynyt tummia pilviä, jotka muuttuivat yhä synkemmän näköisiksi. Illalla oli odotettavissa oikein kunnon rajuilma. Sellaista oli ilmatieteenlaitos tänne meidän suunnalle lupaillut. 

Rajuilma nousi jo ennenkuin ehdin lähteä töihin. Ulos katsoessa maisema näytti ruskealta, koska ilma oli täynnä pölyä, hiekkaa, multaa. Sitten alkoi sataa. Kävin lähikaupassa hakemassa evästä työiltaani ja parkkeerasin niin lähelle ovea kuin mahdollista. Kastuin silti vaikka sisälle kauppaan pääsin parilla juoksuaskeleella. 

Maisema muuttui auringonpaisteisesta synkäksi hiekka ja pölypilveksi ennen varsinaista rajuilmaa!

Illan aikana kuului ukkosen jyrinää ja välillä satoi aivan kaatamalla. Mitä myöhäisemmäksi ilta ehti, alkoi sääkin tyyntyä. Toivotaan huomiselle jälleen hellelukemia, lomani nimittäin jatkuu siitä mihin jäi. Ja tänään tuuli ehti kuljettaa minua hyvin moneen paikkaan. Pienestä työpaikalla piipahtamisesta huolimatta olen rentoutunut ja nauttinut Suomen kesästä. Nyt se on tullut, ottakaamme siitä kaikki irti!