RETKI RAIPPALUODON SILLALLE

Nyt saa hehkuttaa! Minulla on juuri alkanut viikon loma! Olen niin odottanut tätä, koko kevät on ollut melkoista hässäkkää ja kiireistä aikaa! Nyt saa nauttia!

Heti alkujaan oli ajatuksena, että tästä tulisi ihan kotiloma. Tarkoitus olisi laittaa hiukan kotia kesäkuntoon, siivota kaappeja, laittaa terassi jne. Sellaista pientä pakertamista, johon ei koskaan tavallisen arjen keskellä tahdo ehtiä. Pois suljettua ei ole, että lähden päiväseltään piipahtamaan jossain, vaikka vain ihan ajellakseni. Tarkoitus olisi myös keskittyä tähän blogiin hiukan enempi. Kerätä aiheita ja kenties paikkoja, joista tulette kesän aikana lukemaan.

Lauantai oli sitten sellainen päivä, että teki mieli hiukan ajelulle. Tuuli kuljetti meidät Vaasaan. Vaasa on kaunis merenrantakaupunki, josta varmasti tulee tarinaa vielä myöhemminkin tänne. Onhan tarinan aiheita loputtomiin. Aika jännä juttu on se, että Vaasaan on täältä missä asun suht lyhyt ajomatka, n.tunti. Silti siellä ei tule juuri koskaan käytyä esim.shoppailemassa. Aina lähdetään Seinäjoelle, joka toki on paljon lähempänä, mutta myös moneen kertaan koluttu. Viime kesänä teimme äitini ja lasteni kanssa päiväseltään tälläisen shoppailuretken Vaasaan ja silloin ihmettelimme juuri samaa asiaa! Miksi täällä ei tule käytyä enempi, täällähän on vaikka mitä!

No nyt oltiin menossa Vaasaan, mutta ei shoppailemaan! Vaasassa oli nimittäin näyttävä, ehkä jopa jonkinasteisena nähtävyytenä pidettävä silta. Raippaluodon silta! Tämä Suomen pisin silta yhdistää Raippaluodon mantereeseen Mustasaaren kunnassa. Ikinä ennen en ollut tätä siltaa nähnyt, vaikka kuullut olin siitä monesti ja nähnyt kuvia. Ja miettinyt että pitäisi joskus käydä katsomassa tätä paikkaa.

Raippaluodon silta.

Siinä se nyt seisoi tämä upea nähtävyys! Yllätyin siitä, että siltahan ei ole vielä kovin vanha. Se on avattu liikenteelle 1997 ja näin se on korvannut Suomen vilkkaimmin liikennöidyn lauttayhteyden. Silta on hiukan yli kilometrin pituinen.

Sitähän piti sitten filmata joka suunnasta josta vain pystyi. Ja nyt blogini nimi pääsi varsinaiseen merkitykseen, täällä nimittäin tuuli ihan hemmetisti! Kuvia näpsiessäni pelkäsin että saan kuvia vain vapaana hulmuavista hiuksistani, jotka tuuli riepotti kameran linssiin. :D

Sillalla oli myös kalastajia!

Sillalla oli myös pari kalastajaa. Ihan vapaa-ajan merkeissä luulen, mutta minusta se oli silti aika hauska näky. Mietinkin mitä kalaa he mahtoivat saada, sillä näin sieluni silmin miten työlästä olisi kiskoa hirmuista vonkaletta ylös korkeuksiin.

Sillan juurelle oli rakennettu kaunis paikka, jossa oli kahvila ja ruokapaikka, mutta ennenkaikkea siitä oli hyvä ihailla sekä siltaa että merimaisemaa yleensäkin! Jostain syystähän meri ja merenranta on aina houkutellut minua puoleensa ja nytkin olisin voinut viihtyä siellä istuskelemassa ja katselemassa merta pidempäänkin ellei olisi tuullut niin hirmuisesti. Vaasassa varmasti tuulee aina, meren läheisyyshän sen tekee, mutta tälläisenä päivänä kun muutenkin tuuli, niin se tuntui täällä kyllä tosi kovasti.

Merimaisema!

   

Oli oikein mukava päivä ja nytpä tuli tämäkin paikka nähtyä. Lomaa on jäljellä vielä monta ihanaa päivää, kesä näyttää merkkejään; joka puolella vihertää, linnut laulaa ja aurinko paistaa! Mikäpä on ihmisen ollessa!